Sanotaan se nyt heti alkuun: viime vuosi meni hyvin. Kiinteistömedian liikevaihto kasvoi ja oli puhkaista 3 miljoonan euron rajan. Liikevoittomme parani +26 % ja mahdollisti kelpo osingot omistajillemme, joita viime kädessä ovat suomalaiset taloyhtiöt. Kiitos hienosta vuodesta, rakkaat rautaiset kollegani.
Taloudellisesti parhaiten toiminta-alueistamme menestyi tapahtuma- ja kumppanuusliiketoiminta. Se kasvoi peräti 20 %, kate sitäkin enemmän. Korjausrakentamisen positiivinen vire oli aistittavissa heti vuoden alussa, kun päätapahtumamme Taloyhtiö2025:n ilmoittautuminen tuli täyteen viikkoja ennen tapahtumaa. Näytteilleasettajiakin oli jonoksi asti.
Syksyn pienemmät tapahtumamme onnistuivat nekin hienosti. Laajensimme näytteilleasettajapalveluja entisestään, ja saimme kiittävää palautetta niin vierailijoilta kuin näytteilleasettajilta. REM– ja Kiinteistökilta-kumppaniverkostoihin saimme pari uutta innokasta jäsentä.
Myös Suomen Kiinteistölehdellä oli juhlavuosi, kuvaannollisesti ja kirjaimellisesti. Lehti täytti 100 vuotta, ja mikäs sen parempi tapa juhlistaa pyöreitä kuin myydä mediaa enemmän kuin miesmuistiin. (Pahoittelut sukupuolittavasta puheenparresta, joka on peräisin asiakkuusjohtaja Antero Miikiltä. Hänen mukaansa miesmuisti on suunnilleen vartti. Antsu, jo(n)ka tuntee KiRa-alalla kaikki, jäi meiltä keväällä ansaitulle eläkkeelle.)
Kirjaliiketoiminnalle vuosi oli kaksijakoinen. Painettujen tietokirjojen menekki supistui edelleen Salen, Stubbin ja Cheekin suosiosta huolimatta. Sillä välin kehitimme uutta digitaalista tietopalveluamme, jonka tekoälyä koulutimme kiinteistö- ja rakentamisalan terminologiaan, tekniikkaan, juridiikkaan, jopa eri ammatteihin. Hienoja juttuja on tulossa, kerromme niistä keväällä aikanaan lisää. 😉
Viime vuonna tuntui siltä, että jokaisen puheenvuoron päätteeksi olisi pitänyt mumista jotain tekoälystä. Mutta samalla keskustelun sävy muuttui. Paljon oli kritiikkiäkin. Jotkut ovat laskeneet, että tekoälyyn tähän mennessä käytetyt yli 2000 miljardia dollaria(!)ovat ihmiskunnan suurimpia virheinvestointeja.
Kiinteistömediassa painiskelimme arkisempien a(i)sioiden parissa. Luovuimme tekoälyn ääneen lukemista artikkeleista Suomen Kiinteistölehdessä: kuuntelulle oli enemmän kiinnostusta kuin todellista käyttöä. Monen muun median tapaan otimme käyttöön tekoälytiivistelmät, mutta samalla vahvistui epäilyksemme, että niitä eivät lue ihmiset vaan tekoäly.
Havainto toi mieleeni 2010-luvun alun, jolloin tekoälyä kutsuttiin vielä koneoppimiseksi. Tuolloin eräs IT-konsultti kertoi minulle kehittämästään algoritmista, joka oppi jallittamaan lentoyhtiöiden verkkokauppoja. Niiden hinnoittelumallithan on optimoitu niin, että lipusta saadaan aina kysynnän ja käyttäjäprofiloinnin mukaisesti korkein hinta. Konsultin algoritmi oppi ”ajamaan” verkkokauppoja niin, että liput irtosivat halvalla. Koodi toimi hyvin — niin hyvin, että lopulta eräs lentoyhtiö otti häneen yhteyttä ja pyysi häntä kehittämään algoritmin, joka tunnistaisi lumeostajan ja manipuloisi sitä. Konsultin oli pakko vastata: kiitos ei, tällaisessa varjonyrkkeilyssä hän ei halunnut enää olla mukana.
Samaa on ilmassa nytkin. Ihmisen tuottaman sisällön rinnalle on syntynyt laajoihin kielimalleihin perustuvia puppugeneraattoreja, jotka suoltavat näennäisesti järkevää luettavaa ja katsottavaa. Mutta tätä sisältöä ei ole edes tarkoitettu ihmisen löydettäväksi vaan tekoälylle. Tekoäly palvelee tekoälyä. Ihmiskunta ei tule viisaammaksi. Sähköä vain kuluu yhä enemmän.
Kehotankin jokaista tarkkailemaan omaa mediakäyttäytymistään. Kun avaa kännykän, kannattaa aina kysyä, onko tahtomattaan mukana jossain näennäistoiminnassa. Miksi katson tuntitolkulla koira-, remppa- tai manifestointivideoita? Cui bono? Tai mitä hyötyä on generoida tekoälyn avulla 18 sekunnissa — excuse my French—kontsaa, joka saa 46.154 silmäparia ja jonka CTR on 2,781%, jos yksikään ihminen ei lopulta osta tuotettani?
Älkää ymmärtäkö väärin: en ole teknoluddiitti, eikä ihminen yksin tunnetusti ole aiemminkaan ollut laadun ja ymmärryksen tae. Mutta ehkä meidän olisi hyvä pysyä hereillä ja muistaa, miten huomio eroaa hyödystä, viihtyminen vaivannäöstä. Tapahtumiemme viimevuotinen suosio viittaa siihen, että ainakin kaupanteko vaatii (usein) myös toisen kohtaamista. Kynä ja paperi tuottavat parhaat oppimistulokset mm. matematiikassa. Offline on monesta nykyisin arvokkainta luxusta.
Ehkä tämä on ajatus, jonka haluaisin ottaa mukaani viime vuodesta. Kun seuraavaksi tähtäämme 3 miljoonan euron liikevaihdon ylittämiseen, toivon että osaamme aina kysyä, millä sisällöillä ja palveluilla oikeasti on merkitystä meille ja asiakkaillemme.
Otto Mattsson
Kirjoittaja on Kiinteistömedia Oy:n toimitusjohtaja.