Taloyhtiöissä kiistellään paljon, ja toisinaan melko mitättömistäkin asioista. Naapurisopu on koetuksella, jos naapurista kantautuu ääniä tai jos oma tahto tulee jyrätyksi yhtiön päätöksenteossa. Emmekö me suomalaiset osaa enää asua yhdessä? Tänään ilmestyvä Taloyhtiöriidat-kirja kertoo, mistä taloyhtiöissä käytävät riidat kumpuavat ja miten niitä voidaan ratkoa.
Kiistojen aiheina jopa tavanomaiset asumisen äänet
Taloyhtiöissä kinataan monenlaisista asioista: meluamisesta, tömistelystä, roskaamisesta, tupakansavusta, autojen pysäköinnistä sekä osakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista. Yleisimpiä riitojen aiheuttajia ovat asumisen äänet, ja ihmisten käsitykset normaaliin asumiseen kuuluvista äänistä vaihtelevat.
”Jotkut pahastuvat jo tavanomaisista äänistä, eli vaikkapa lasten tai lemmikkien äänistä tai maltillisestakin musiikin soittamisesta. Aina ei myöskään ymmärretä, että tavanomainen elämä on sallittua öisin: silloinkin saa vetää vessan, käydä suihkussa tai pestä pyykkiä”, muistuttaa Suomen Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli.
Huplin ja Senior Legal Advisorina työskentelevän Keijo Kaivannon kirjoittama Taloyhtiöriidat – Vinkkejä erimielisyyksien hallintaan -kirja ilmestyy tänään. Kiinteistöalan Kustannus Oy:n julkaisema kirja selvittää, miten taloyhtiöiden riidat tavallisesti syntyvät ja miten niihin kannattaa puuttua. Taloyhtiöriitojen taustalla ovat usein kulttuurien ja asumistapojen yhteentörmäykset, henkilökemiaongelmat sekä näkemyserot rakennuksen ylläpidon tasosta.
”Usein riitoja syntyy myös siitä, ettei olla tietoisia omista oikeuksista ja velvollisuuksista. Monta riitaa voitaisiin välttää, jos ihmiset tuntisivat asumisen pelisäännöt”, Kaivanto toteaa.
Osa osakkaista ja asukkaista on riitapukareita
Osa taloyhtiöiden osakkaista ja asukkaista ajautuu riitoihin muita helpommin. Taustalla on usein jääräpäisyyttä ja pelisilmän puutetta. Kompromisseja ei haluta tehdä, ajatellaan vain omaa tilannetta ja annetaan tunteiden viedä. Yhteisömuotoisessa asumisessa joustamaton asukas ajautuu väistämättä törmäyskurssille toisten kanssa.
”Raskaimpia ja vaikeimmin ratkaistavia riitoja ovat pitkään kestäneet, henkilökemioiden yhteentörmäyksistä johtuvat kärhämät, joissa osapuolet riitelevät vain riitelemisen vuoksi”, Hupli kertoo.
Myös oikeuteen ollaan lähdössä herkästi, vaikka riita olisi mahdollista ratkaista muullakin tavalla. Aina ei muisteta ajatella esimerkiksi oikeudenkäynnin kustannuksia tai siihen tuhrautuvaa aikaa.
”Suomalaisten luottamus tuomioistuimeen on järkkymätön. Oikeuteen ei silti kannata lähteä pelkästä periaatteesta. Oikeudenkäynti voi tulla kalliiksi, sillä myös jutun voittaja voidaan tuomita maksamaan omat oikeudenkäyntikulunsa”, Hupli muistuttaa.
Kaivanto mainitsee konkreettisen esimerkin. ”Eräässä tapauksessa riideltiin taloyhtiön urakasta. Uusi hallitus peräsi taloyhtiön kanteella vastuuseen niin vanhaa hallitusta, isännöitsijää, suunnittelijoita, urakoitsijaa kuin valvojaakin. Vain pieni osa vaatimuksista johti tuomioon, mutta oikeudenkäyntikulut nousivat satoihin tuhansiin euroihin ja valtaosa kuluista jäi taloyhtiön maksettaviksi. Tämä oli kallis lasku yhtiön osakkaille.”
Naapureihin tutustuminen ehkäisee riitoja
Riidat heikentävät asumismukavuutta ja vievät hallituksen ja isännöitsijän aikaa tärkeämmiltä asioilta. Pahimmillaan ne myös laskevat asuntojen arvoa, jos taloyhtiön riitaisa maine kiirii ostajien korviin. Tämän vuoksi riitoihin kannattaa puuttua taloyhtiössä välittömästi.
”Pitkittyessään riidat usein mutkistuvat. Lähtisin itse liikkeelle keskustelusta ja neuvottelusta kasvokkain. Ne ovat hyviä keinoja löytää tie sovinnolliseen ratkaisuun. Apuna voi käyttää ulkopuolista riippumatonta avustajaa tai sitten osapuolten valitsemia avustajia”, Kaivanto toteaa.
Taloyhtiöriidat-kirja kannustaa taloyhtiöitä toimimaan tavalla, joka ennaltaehkäisee riitojen syntymistä. Riitoja voi torjua muun muassa lisäämällä avoimuutta ja asukkaiden kanssakäymistä taloyhtiössä, toimimalla rakentavasti ja noudattamalla yhtiön päätöksenteossa tasapuolisuutta.
”Asumisen ja taloyhtiötoiminnan pelisääntöjen tiedottaminen osakkaille ja asukkaille ennaltaehkäisee monta kiistaa. Ehkä eniten vaikuttaa kuitenkin yhteisöllisyys: kun osakkaat tuntevat toisensa nimeltä ja kasvoilta, keskustelu ja myös riitojen sopiminen on helpompaa”, Hupli toteaa.
Taloyhtiöriidat – Vinkkejä erimielisyyksien hallintaan -kirja ilmestyy 26.4.2017. Kirja kertoo, millaisista asioista taloyhtiöissä tavallisimmin syntyy riitoja ja miten riitoja voidaan ratkoa. Kirjassa esitellään erilaiset riidanratkaisutavat hyvine ja huonoine puolineen (mm. neuvottelu, sovittelu tuomioistuimessa tai sen ulkopuolella, tuomioistuinkäsittely). Kirja kannustaa ennen muuta ehkäisemään riitoja ennalta ja suhtautumaan erimielisyystilanteisiin rakentavasti. Kirjan ovat kirjoittaneet päälakimies, VT Jenni Hupli ja Senior Legal Advisor, VT Keijo Kaivanto.